Bmeitxh

Kuulemisesta (lat. De audibilibus) on Aristoteleen koottujen teosten laitokseen eli Corpus Aristotelicumiin kuuluva teos, joka ei kuitenkaan ole todellisuudessa Aristoteleen kirjoittama. Teos on osa jotain suurempaa työtä. Jotkut laittavat sen Stratonin nimiin.

Nimensä mukaisesti teos käsittelee kuulemista, äänten syntyä ja äänen kulkua. Kirjoittaja selittää, että kaikki äänet syntyvät, kun kappaleet kohtaavat toisensa tai kun ilma kohtaa kappaleen (800a). Ääni pannaan alulle liikuttamalla jotakin, minkä jälkeen ääni siirtyy ilmassa.

Kaikki ihmiset hengittävät samaa ilmaa, mutta tuottamamme äänet vaihtelevat riippuen käyttämistämme elimistä, kuten keuhkoista ja suusta; suun muodosta puhuessa; tai elimien tilasta, esimerkiksi jos keuhkot ja henkitorvi ovat kosteat, ääni ei ole yhtä voimakas.

Kuulemme äänen vasta kun se tulee korvaan. Riippuen siitä, miten hajonnut ääni on, erotamme, tuleeko se läheltä vai kaukaa. Äänet erottuvat vain, jos ne tuotetaan selkeästi ja täsmällisesti. Tämän vuoksi lapset, humalaiset ja puhevikaiset ihmiset eivät puhu yhtä selvästi. Epätäsmällisyyttä tuottaa myös usean henkilön samanaikainen puhe — vaikka he sanoisivat saman asian samaan aikaan, sitä ei ole yhtä helppo kuulla kuin yhden henkilön sanoessa saman asian (800b).

Lopussa kirjoittaja tarkastelee erityyppisiä ääniä ja muun muassa eri soittimien (oboe, torvi, jne.) ääniä (801b–804b).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• The Works of Aristotle. Toimittanut W. D. Ross M.A. Oxford, Clarendon Press, 1913.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

• Aristotle: On Things Heard. Teoksessa Aristotle’s Works. Volume XIV: Minor Works. Loeb Classical Library 307. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99338-1. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.